Tietoa uskonnonopetuksesta

Tietoa uskonnonopetuksesta

Oman uskonnon opetus

Perusopetuslain (454/2003 13 §) mukaan koulun uskonnon opetus järjestetään oman uskonnon opetuksena. Ortodoksioppilaan kohdalla tämä tarkoittaa osallistumista ortodoksisen uskonnon oppitunneille. Opetuksen järjestäminen on koulun ja kunnan velvollisuus. Joskus seurakunnat kuitenkin auttavat kuntia esimerkiksi uskonnonopettajien etsimisessä ja tiedottamisessa, jos oppilas tulee kouluun, jossa ei ole ollut entuudestaan ortodoksisen uskonnon opetusta.

Ortodoksitaustaisen oppilaan on mahdollista osallistua myös enemmistön (ev.lut.) mukaiseen uskonnonopetukseen vanhempien pyynnöstä. Lähtökohtana kuitenkin on, että oppilas osallistuu ortodoksisen uskonnon opetukseen. Elämänkatsomustiedon opetukseen osallistuminen ei ole mahdollista, koska se on tarkoitettu pääsääntöisesti uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomille oppilaille (ei siis ort. ja ev. lut. oppilaille).

Uskonnonopetuksen luonne tänä päivänä

Uskonnonopetus on ollut luonteeltaan tunnustuksetonta vuodesta 2004 alkaen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oppitunneilla voidaan tutustua erilaisiin rukouksiin ja veisuihin opetussuunnitelman mukaisesti, mutta oppitunnit eivät sisällä enää uskonnonharjoittamista. Uskonnon oppitunneilla tutustutaan omaan uskontoon ja maailmanuskontoihin yleissivistävästi. Eri uskontojen ja katsomusten tunnuspiirteiden tunteminen on entistä tärkeämmässä roolissa niin globalisoituvassa maailmassa kuin monikulttuurisessa Suomessakin.

Tuntimäärät

Uskonnonopetusta on tällä hetkellä peruskoulussa yksi (1) tunti viikossa. Tämän lisäksi jollakin alakoulun luokka-asteista järjestetään toinen (2.) tunti uskontoa. Opetuksen järjestäjä eli kunta tai yksityiskoulu päättää, millä luokalla tämä toinen viikkotunti toteutetaan. Lukiossa on kaksi ortodoksisen uskonnon kurssia. Näiden lisäksi opiskelija voi valita uskonnon valinnaiskursseja. Ortodoksinen uskonto kuuluu lukion reaaliaineisiin ja sen voi kirjoittaa ylioppilaskokeissa.

Opetuksen järjestäjä

Opetuksen järjestäjän tulee järjestää ortodoksisen uskonnon opetusta, kun opetuksen järjestäjän alueella (kunta tai yksityiskoulu) on vähintään kolme ortodoksioppilasta. Toisin sanoen, yhdellä koululla ei tarvitse olla kolmea ortodoksioppilasta, vaan riittää että vähimmäismäärä täyttyy kunnan alueen kouluissa. Poikkeuksena ovat yksityiskoulut, joissa tulee olla kolme ortodoksioppilasta koulussa. Opetus tulee järjestää ilman huoltajan erillistä pyyntöä. Jos näin ei kuitenkaan tapahdu, vanhemmat voivat olla yhteydessä lapsensa kouluun (tai tarvittaessa myös esimerkiksi seurakuntaan), opetuksen järjestymiseksi.

Lukujärjestyssuunnittelu

Jos ortodoksiseen uskonnonopetukseen osallistuvien oppilaiden määrä on koulussa vähäinen, saatetaan eri luokka-asteiden oppilaita koota samalle uskontotunnille. Koulun lukujärjestyksen suunnittelussa on hyvä huomioida, että uskonnon oppitunnit ja elämänkatsomustiedon oppitunnit ovat luokan oppilaiden kesken samaan aikaan. Monet ortodoksisen uskonnon opettajat työskentelevät useammassa koulussa, joten lukujärjestyssuunnittelu edellyttää useamman koulun tai kunnan välistä yhteissuunnittelua. Monet rehtorit ovatkin kokeneet hyödylliseksi sijoittaa koulun uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppitunnit koulun lukujärjestykseen ensimmäisenä ja hyvissä ajoin keväällä.

Opettajan pätevyys

Ortodoksisen uskonnon opettajia koulutetaan Itä-Suomen yliopistossa. Luokanopettajan pätevyydellä (ortodoksisen uskonnon pedagogiikan kurssi tutkinnon yhteydessä) voi saada pätevyyden opettaa ortodoksista uskontoa alakoulussa. Ortodoksisen teologian sivuaineopinnoilla (60 op) saa puolestaan pätevyyden opettaa ortodoksista uskontoa ala- ja yläkoulussa.

Aineenopettajaksi opiskelevat saavat pätevyyden opettaa ortodoksista uskontoa sekä peruskoulussa että lukiossa.